Terveyspalveluja yhteistyönä

Keskiviikko 14.5.2008 - Virve Olli (sit.)

Kuntavertailussa oli valitettavasti vain suuri puute: luvut eivät kerro mitään palveluiden laadusta tai saatavuudesta. Indeksi ei ota huomioon hoitojonoja. Matala indeksi voi kertoa myös joko kunnan hyvin tehokkaista palveluista tai että palveluihin satsataan hyvin vähän!

Varkaudessa terveyspalveluiden saatavuuden ja laadun eteen on ponnisteltava yhteistyössä, rakentavassa hengessä ja pikaisesti. Paras-hanke ja kuntayhteistyö vaikuttavatkin hyvältä alulta. Kalliit hoitotakuujonot yksityissektorilla purettuina ja terveyskeskustyö business-reppufirmoilla teetettynä ei liene kestävää kehitystä. Tehtävä on todella haastava.

Kirjoitan tätä juttuani sairauslomalla. Onnekseni olen harvoin itse tarvinnut terveyspalveluja, nyt oli pakko käydä olkapääleikkauksessa. Julkisen puolen jonot olivat omaan tilanteeseeni liian pitkät, puoli vuotta. Jo pelkkään leikkausta edeltävään magneettikuvaukseen olisin ensin joutunut odottamaan kolme kuukautta! Päädyin yksityisen sektorin hoitoon itsemaksavana, koko prosessi noin 3000€! 

Kyllähän se "kyrsi" yli 30-vuotta palkkatyöstä veroja maksaneena! Mutta, sain rahoilleni vastinetta: minut operoi käsikirurgi, julkiselta puolelta yksityissektorille siirtynyt mahtava ammattilainen. Samana päivänä varkautelaisen tuttavani olkapää operoitiin toisessa yksityisessä kuopiolaisessa sairaalassa. Hän oli roikkunut jonossa puoli vuotta ja hoitotakuun turvin jonoja puretaan yksityisellä sektorilla. Lienee kallista puuhaa! Kumpikin esimerkki on huono signaali hyvinvointiyhteiskunnan terveyspalveluiden tilasta.      

Nyt on edessä projektini tärkeä vaihe: vanhahkojen kudosteni kuntouttaminen toimintakykyisiksi. Siinä riittääkin hommaa, sekä itselläni että fysioterapeutillani. Useinhan operaatio onnistuu, mutta kuntoutukseen ei paneuduta riittävästi - ja taas rahaa palaa puutteellisten lopputulosten myötä hukkaan.  

Työskentelen itse yksityisellä työterveyssektorilla. Kyseisellä sektorilla saatavuus ja laatu ovat vielä käsitykseni mukaan kohdallaan - ainakin niin kauan, kun työterveyspalveluita ostavat yritykset jaksavat maksaa ja uskovat panostuksensa tuovan työhyvinvointia, terveyttä ja tuottavuutta työpaikoilleen. 

Työterveyslakihan ei velvoita työnantajia maksamaan työntekijöidensä sairaanhoitopalveluja, kuten usein luullaan. Tämän ennaltaehkäisyyn painottuvan lain vapaaehtoisen osan, yleistasoisen sairaanhoidon, monet varkautelaiset yritykset kuitenkin kustantavat työntekijöittensä osalta. 

Toki Kela on mukana maksamassa tätä pottia. Työterveyshuolto on iso apu tässäkin kaupungissa julkisen sairaanhoidon jonojen lyhentämisessä. Jokaisella työntekijällä pitäisi tosin olla veronmaksajana oikeus päästä myös kunnalliseen hoitoon - hehän sitä pitävät osaltaan pystyssä!

Ilokseni huomasin tervetulleen uudistuksen tuoreessa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa. Varkautelainenkin paperityöntekijä voi jatkossa potea muutaman päivän flunssaansa ilman virallista terveydenhuollon sairauslomatodistusta. Aikuinen, vastuuntuntoinen ihminen osaa päättää, milloin on aika jäädä potemaan. 

Tämäkin uudistus vapauttaa lääkärien ja hoitajien ruuhkaisista varauskirjoista aikoja enemmän sairaille kuntalaisille.

Virve Olli
Terveystieteiden maisteri, työfysioterapeutti (sit.)

---