Kohti vahvempaa kuntademokratiaa?

Torstai 22.5.2008 - Tarja Silden-Reiss

Kaikessa muutosinnokkuudessa on myös mitalin himmeämpi puoli: On unohdettu yhteisömme tärkein tehtävä: kuntalaisten perus- ja terveydenhuollon palvelujen riittävä turvaaminen. "Kuningasajatus" sairaalamme ja terveydenhuoltomme järjestelmällisestä alasajosta on käsittämätön.

"Suutari pysyköön lestissään", sanotaan, joten ihmettelen, ettei sairaalamme lääkäreitä ole kuunneltu palvelujen, myös erikoissairaanhoidon tarpeesta. Lääkäreillä on vastuu ihmishengistä, sitä työtä ei voi lain puitteissa toteuttaa palvelustrategiakirja toisessa kädessä potilasta hoidettaessa. Omia erikoislääkäreitäkin mm. osastotyöhön tarvitaan, mutta heidät on miltei pakotettu jättämään paikkansa.

Myös perustason hoitotyötä tekevillä on todella tiukkaa: potilaita ylipaikoilla, henkilöstömäärä miltei minimissä ja nyt vielä huoli työpaikan säilymisestä ahdistaa jo muutenkin stressatun henkilökunnan mieltä. Terveyskeskuksissa myydään usein "ei oota", kun lääkäreitä ei ole päiväaikaan saatavilla.

Valtuustoseminaarissa 12.5. ainakin itselleni tuli sellainen tunne, että terveydenhuollon alasajoa on suunniteltu jo alusta asti ulkoistamisajatuksella. Esitys palvelustrategian muutoksista tarjoiltiin valmiina pakettina valtuustossa päätettäväksi. Vielä on toivoa kuntademokratiasta, kun osa päättäjistä sisäisti vastuunsa ja jäi peräämään lisää vastauksia heppoisesti esiteltyyn strategiaan.

Kaupungin johdolta jäi olennaisia asioita kertomatta valtuutetuille: Miten voidaan irtisanoa vakinaista suorittavan tason henkilökuntaa, kun samaan aikaan sijaisiin jo viime vuonna käytettiin liki 5 milj. euroa (perusturva ja terv.hoito)?

Miten voidaan yrittää rajoittaa asiakkaiden pääsyä terveydenhuollon piiriin, kun kaupunkimme sairastavuusindeksi on huomattavasti yli keskiarvon, 140? Vastaavasti tarvevakioitu, käytettävä summa vanhusten- ja sairaanhoitoon näyttää lukua 93 (WL 8.5., Stakes).

Ristiriita hoidon tarpeen ja käytetyn rahan välillä on selvästi nähtävissä. Miksi vedotaan sairaalapaikkojen supistamisessa myös siihen, että ympäristökunnat eivät ole sitoutuneet riittävästi ostamaan sairaansijoja? Saamieni tietojen mukaan v. 2007 ympäristökunnat tulouttivat sairaalaamme n. 3 milj. euroa. Ei liene aivan mitätön summa.

Vanhuspalvelujen mitoitus on myös riittämätön ja tulisi huomioida se, että myös palvelukeskuksissa asuvat tarvitsevat aika-ajoin erikoissairaanhoitoa. Supistamisen sijasta tarvetta sairaansijojen lisäämiseen on edelleen, Kys:ssä hoito on kallein vaihtoehto. 

Omaishoidon tukeakin tarvittaisiin lisää, se on halpa vaihtoehto ympärivuorokautiselle laitoshoidolle. Sisältyikö lääkäripalvelujen ulkoistamisesitykseen vertailu kokonaiskustannuksista (mm. tarvike- ym. kulut)? Yksityisten lääkäriasemien tarkoitus on maksimoida voitto, kunnille riittää palvelujen kustannusneutraalius.

Asiakkaille on sama, mikä taho palvelut tuottaa, mutta päättäjien täytyy viime kädessä kantaa vastuu siitä, mitä palvelut maksavat. Pakko on säästää, mutta pystyykö kaupunki vaikuttamaan enää kustannusten nousuun, jos lääkäripalvelut on ulkoistettu? Tällä hetkellä kiireellisin toimenpide olisi alue(väestövastuu)lääkärimallin purkaminen, jotta kaikilla kuntalaisilla olisi yhdenvertainen mahdollisuus hoitoon pääsyyn.

Summa summarum: suurin palvelusektorimme näyttää olevan kaaoksessa. Nyt jos koskaan päättäjiltä tarvitaan vielä kovempaa työtä ja taustojen selvittelyä, jotta kaupunkimme lakisääteiset palvelut saadaan toimimaan. Pelkkä kumileimasimen rooli ei täytä sitä velvoitetta, jonka äänestäjät ovat luottamushenkilöille uskoneet.

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä on luottamustehtäviinsä vahvasti sitoutunut, ohjenuoranamme on aina yksilön ja yhteisön hyvinvoinnista välittäminen.

---