Kauppalehti: Biodieselistä Varkauden pelastus

Kauppalehden toimittaja Jorma Pöysä arvioi jutussaan, että biodieselistä saattaa olla Varkauden pelastajaksi.

Kauppalehti kirjoittaa: "Täysimittaiselle biodiesellaitokselle maksettavat muhkeat investointituet ovat todennäköisesti avainelementti siinä paketissa, jolla Stora Enso houkutellaan jatkamaan tuotantoaan Varkaudessa.

Kauppalehden tietojen mukaan valtiovallan puolelta vastaantulo on sitä luokkaa, että Stora Enso pyörtää päätöksensä paperitehtaan sulkemisesta. Stora Enso avaa sanaisen arkkunsa torstaina, mutta päätös Varkauden kohtalosta saattaa viedä vielä vähän pidempään.

Joka tapauksessa arviot Varkauden tehtaiden säilymisestä ovat viime viikkoina muuttuneet aiempaa optimistisemmiksi.

Optimismia lisää paperin kysynnän lievä virkoaminen.

Stora Enso ilmoitti viime syksynä, että se sulkee todennäköisesti koko Varkauden tehtaansa vuoden 2010 lopussa. Sulkeminen merkitsisi suoraan 1 100 työpaikan menetystä. Välillisesti menetykset olisivat moninkertaiset.

Uhkaus herätti poliitikot ja työ- ja elinkeinoministeriössä käynnistettiin ennakoiva työ, jolla tehdas yritetään saada jatkamaan.

Varkaudessa sellu- ja paperitehtaan ympärille on kehittynyt merkittävä metsäosaamisen keskittymä. Siihen kuuluvat esimerkiksi laitevalmistaja Andritz, säätöosaaja Honeywell että kattilalaitosvalmistaja Foster Wheeler.

Raaka-aine ympärillä

Varkaus olisi raaka-aineiden saannin kannalta ihanteellinen sijoituspaikka täysimittaiselle biodiesellaitokselle. Laajalla säteellä Varkauden ympärillä ei ole puusta kilpailevia muita sellu- ja paperitehtaita.

Biodieseltehtaan tarvitsema miljoonan kuution hakkuutähde löytyisi 80 kilometrin säteeltä. Raaka-ainetta löytyisi suuremmallekin yksikölle. 120 kilometrin säteeltä voidaan kerätä kolme miljoonaa kuutiota risuja ja kantoja vuodessa.

Varkaudessa toimii jo Stora Enson ja Neste Oilin yhteinen toisen sukupolven biodieselin koetehdas, jonka teho kolminkertaistettiin rakennusaikana vaivihkaa 5 megawatista 12 megawattiin. Täysimittainen tehdas olisi teholtaan parikymmenkertainen.

Koetehtaalla testataan kaikki tuotannon vaiheet biomassan kuivauksesta kaasutukseen ja kaasun puhdistukseen. Laitos aloitti kesäkuussa ja tiettävästi tulokset ovat olleet lupaavia.

Kaupallisen mittakaavan biodiesellaitos maksaisi 200-300 miljoonaa euroa. Sille olisi mahdollista hakea merkittäviä valtion investointitukia. Myös EU-tuet ovat mahdollisia uusille teknologisille ratkaisuille.

Jo nykyinen Varkauden koetehdas on saanut mittavaa tukea kehitystyöhön Tekesiltä sekä investointiin TEM:iltä.

Heikot koneet

Varkauden tehtaiden ongelmana on se, että tehtaan kaksi sanomalehtipaperikonetta ovat pieniä ja vanhoja. Hienopaperikoneen ongelma puolestaan on Eurooppaan syntynyt paha ylikapasiteetti.

Tilanne paheni, kun Portucel käynnisti viime syksynä uuden huipputehokkaan koneen Portugalissa.

Iso biodiesellaitos vaatii paljon sähköä ja tuottaa runsaasti ylimääräistä lämpöenergiaa. Siten se vaatii lähelleen sellu- ja paperitehtaan kaltaisen integraatin.

Tilannetta ei helpota se, että sanomalehtipaperissakin on ylikapasiteettia. Sota markkinaosuuksista painaa hintoja. Tilannetta pahensi Palmin uuden koneen käynnistyminen äskettäin Britanniassa.

Biodieselin tukimiljoonista kamppailevat myös UPM:n ja Vapon hankkeet. UPM on väläytellyt ensimmäisen laitoksen rakentamista Ranskaan, jos se jää ensi vaiheessa nuolemaan näppejään."