Kuntavaaliohjelma 2008: Terve Varkaus

 

1. Terve talous

"Suu säkkiä myöten"

Terve talous on kunnan toiminnan perusta. Kuntapäättäjillä on suuri vastuu siitä, että kunnan taloutta hoidetaan kestävällä tavalla. Erityisen suureksi tämä haaste nousee tulevalla kunnallisvaalikaudella väestön ikääntyessä, palvelutarpeen lisääntyessä ja valtion rahoitusosuuden vähentyessä.

Menestyvä yritystoiminta on jokaisen kunnan elinvoimaisuuden perusedellytys. Mitä enemmän kakkua kasvatetaan, sitä enemmän siitä riittää jaettavaa. Kuntien on panostettava pitkäjänteiseen elinkeinopolitiikkaan, joka turvaa alueen työllisyyden ja yritysten kehitysmahdollisuudet.

Pidämme tärkeänä sitä, että kunnissa on yrittäjämyönteinen ilmapiiri. Jokaisessa kunnassa tulee myös olla ajantasainen elinkeinopoliittinen ohjelma, jonka laadinnassa kuullaan myös yrittäjiä.

2. Terveellinen ympäristö

"Kraanavettä voi huoletta juoda!"

Kunnan tehtävä on yhdessä asukkaidensa kanssa huolehtia asuinympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja viihtyvyydestä. Oikeus puhtaaseen ilmaan, veteen ja luontoon kuuluu kaikille!

Kunnan tulee edistää ilman- ja vesien suojelua alueellaan, samoin kuin omistamiensa metsien monimuotoisuutta ja tukea omalla toiminnallaan kansainvälisten ympäristötavoitteiden saavuttamista. 

Kaupunkirakentamisessa tulee säästää viheralueita lähivirkistysalueiksi ja jättää rantoja yhteiseen virkistyskäyttöön. Asumisterveyttä ja viihtyvyyttä on lisättävä myös melu- ja pölyhaittoja ehkäisemällä ja edistämällä kestävän kehityksen mukaista rakentamista.

Lähivuosien suurin ympäristönsuojelullinen haaste on ilmastonmuutos. Kunnat voivat energian tuottajina ja kuluttajina vaikuttaa merkittävästi kasvihuonepäästöjen syntymiseen. Liikennemääriä voidaan vähentää ja parantaa joukkoliikenteen edellytyksiä tiivistämällä kaupunkirakennetta.

Päästöjen vähentämisen kannalta on oleellista kaavoittaa uudet asuinalueet niin, että julkisen liikenteen järjestäminen ja käyttö sekä kaukolämpöverkon rakentaminen ja siihen liittyminen muodostuvat palvelujen tarjoajille ja asukkaille taloudellisesti houkutteleviksi vaihtoehdoiksi.

3. Terveyskeskukset kukoistamaan

"Milloin lääkäritäti tulee?"

Korvakipuinen, vastaanottoaikaa jonottava lapsi tietää, mikä on tämän hetken pahin kuntapalvelujen ongelma. Nostamme terveyspalveluiden turvaamisen tulevan kunnallisvaalikauden ykköstavoitteeksi. Jokaisessa kunnassa on tehtävä määrätietoinen päätös terveydenhuollon tason kohentamiseksi.

Erityinen huomio tulee kiinnittää terveyskeskuksiin, joiden toiminta on kriisiytymässä. Jos perusterveydenhuoltoon ei saada pikaista elvytysohjelmaa, koko julkinen terveydenhuolto uhkaa romuttua. Yli puolet kaikista terveyskeskuksista potee lääkärivajetta.

Terveyskeskustyö tarvitsee myös toimintatapojen uudistusta noustakseen houkuttelevaksi ja vetovoimaiseksi työympäristöksi. Terveyskeskustyö tulee muokata sairaalatyön tapaan tiimityöksi. Terveyskeskuksissa tarvitaan seniorilääkäreitä, joilta aloittelevat lääkärit voivat kysyä neuvoja.

Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito tulee saada toimimaan saumattomassa yhteistyössä. Kunnallisen yhteistyön kautta voidaan perustaa lääkäripankkeja paikkaamaan etenkin päivystysaikojen lääkäripulaa. 

Yksityinen terveydenhuolto tulee nähdä täydentävänä yhteistyökumppanina palveluiden saannin turvaamisessa. Uudistukset edellyttävät myös selvää lisäystä terveydenhuollon valtionosuuksiin.

4. Terveyden edistäminen on koko yhteisön asia

"Kuorolaulu ja skeittaus terveiden elinvuosien salaisuus"


Kansainvälistyvässä maailmassa paikallisuuden ja yhteisöllisyyden merkitys on noussut uuteen arvoonsa. Vireät asukas- ja kyläyhdistykset, kansalaisjärjestöt, harrastusseurat ja seurakunnat ovat jokaisen kunnan voimavara ja yhteistyökumppani.

Kunnan tulee tukea kukoistavan kansalaistoiminnan ja talkoohengen syntymistä alueellaan. Ihmisten keskinäistä yhteyttä edistävät rennot ja iloiset harrastukset - vaikkapa kuorolaulu ja skeittaus - lisäävät koko yhteisön terveyttä.

Terveydenedistäminen tulee ottaa läpäisyperiaatteella tavoitteeksi kaikessa kunnan toiminnassa. Terveystalkoisiin tulee kutsua mukaan myös ns kolmas sektori - kunnan alueella toimivat järjestöt, seurakunnat ja kerhot. Liikunta, kulttuuritoiminta ja muut harrastukset edistävät kuntalaisten fyysistä ja psyykkistä terveyttä.

Erityisesti korostamme yhteisöllisyyttä, joka on edellytys yksilöiden henkiselle hyvinvoinnille. Lasten omatoimisen liikkumisen kannalta keskeisessä asemassa ovat läheltä kotia löytyvät liikuntapaikat.

Ikääntyneiden ulkona liikkumista voidaan lisätä niinkin yksinkertaisesti kuin lisäämällä penkkejä kävelyreittien varrelle. Jokaisen kunnan tulee huolehtia koulu- ja työmatkaliikunnan mahdollistavista kattavista pyöräily- ja kävelyreiteistä!

Kunnan tulee edistää päihteetöntä ja savutonta elämäntapaa lapsuudesta ja nuoruudesta lähtien. Alkoholin aiheuttamat terveyshaitat ja sosiaaliset ongelmat rasittavat kunnallisia palveluja ja tuottavat suuria kustannuksia. Kunnan järjestämissä yleisö- ja edustustilaisuuksissa voidaan näyttää esimerkkiä päihteettömästä tarjoilusta.

 

5. Terveellinen ja turvallinen lapsuus

"Lisää lihapullia kouluruokaan!"

Lasten ja nuorten kasvatusta tukeva turvaverkko on päässyt monin paikoin repeilemään. Kunnallisia palveluja tulee kehittää tukemaan nykyistä paremmin vanhempia ja koteja kasvatus- ja hoivavastuussa. Vanhemmille tulee antaa lompakossa tuntuva mahdollisuus valita lasten hoitomuoto. Kotihoidontuen matalan tason vuoksi kuntakohtaiset lisät ovat tarpeen turvaamaan lasten oikeus omien vanhempien hoivaan. Lapsen syrjäytymisen aiheuttamat kustannukset kaatuvat myöhemmin kunnallisten palvelujen lisäkuormitukseksi.

Painopistettä tulee siirtää ennaltaehkäiseviin palveluihin. Äitiys- ja lastenneuvolaa tulee kehittää varhaiseen havaitsemiseen ja puuttumiseen kykeneväksi perheneuvolaksi.

Kouluterveydenhuollon, koulupsykologin, - kuraattorin sekä opinto-ohjauksen resurssit tulee nostaa riittävälle tasolle. Lapsiperheiden ennaltaehkäisevän kotipalvelun avulla voidaan tukea perheitä välttymään raskaammilta lastensuojelun toimilta. Lastensuojelun sekä lastenpsykiatrian resurssit tulee saada riittävälle tasolle.  Oman kodin ulkopuolelle sijoitetuille lapsille tulee ensisijaisesti turvata sijoitus perheeseen.

Tavoitteenamme on terve koulu. Erityinen huomio tulee kiinnittää fyysisesti ja henkisesti turvalliseen oppimisympäristöön sekä oikeuteen välttyä kiusaamiselta. Koulun tulee tukea tasapainoista arvokasvatusta. Kristillinen kulttuuri ja arvoperusta tarjoavat turvallisen kasvuympäristön lapsille.

Liikunnan ja terveellisen ruokavalion tottumukset opitaan lapsena. Koulujen limsa- ja karkkiautomaateista tulee päästä eroon välipalatarjoilun avulla. Kouluruuan on oltava monipuolista, terveellistä ja riittävää. Lihapullien tai tuoreen leivän säännöstelystä on päästävä eroon.

 

6. Ikäihmisten ja vammaisten oikeus terveyteen ja hoivaan

"Kuka vierelles jää?"

Sivistyneen yhteiskunnan kunniavelvollisuus on pitää huolta heikoimmista ja kunnioittaa ikääntyneitä. Vanhusten laitos- ja avohoito on saatava jokaisessa kunnassa ihmisarvoiselle tasolle. Tämä edellyttää riittäviä henkilöstöresursseja palveluissa.

Kotona asumista on tuettava niin kauan kuin se on vanhuksen kannalta turvallista. Yksin kotona asuvien vanhusten hyvinvointia on seurattava ja tuettava säännöllisesti. Hoidon laatu ja turvallisuus on taattava sekä kotona että laitoksissa asuville vanhuksille.

Korostamme erityisesti omaishoitoa, mikä mahdollistaa kotihoidon läheisten ja rakkaiden ihmisten toimesta. Kotona omaistaan hoitaville on maksettava kohtuullinen korvaus ja huolehdittava omaishoitajien tukipalveluista, jaksamisesta ja vapaapäivien käyttämisen mahdollisuudesta mm. sijaisjärjestelyjen osalta. Myös julkisen terveydenhuollon piiriin tarvitaan tasokkaita saattohoitopalveluita.

Vammaispalveluja on kehitettävä vammaisten omatoimisuutta tukemalla ja kannustamalla heidän kouluttautumistaan. Myös vammaisten perheiden jaksamista on aktiivisesti tuettava. Vaikeavammaisilla henkilöillä tulee olla subjektiivinen oikeus henkilökohtaiseen avustajaan.

 

7. Terve lähidemokratia

"Puhtaampaa ja rehellisempää politiikkaa"

Kristillisdemokraattisen ideologian peruspilari on subsidiariteetti- eli läheisyysperiaate. Päätöksenteko on tuotava mahdollisimman lähelle ihmistä. Vaikka kuntien koko Suomessa vaihtelee muutamasta sadasta hengestä puoleen miljoonaan, kunnallinen päätöksenteko on kuitenkin käytännön lähidemokratiaa. 

Jotta demokratia olisi aitoa kansanvaltaa, sen tulisi olla mahdollisimman suoraa. Äänestäjien tulee voida valitsemiensa edustajien kautta suoraan vaikuttaa päätöksiin.

Kristillisdemokraatit eivät kahlitse valtuutettujaan ryhmäkurilla ja päättäjämme pyrkivät aina kuulemaan kuntalaisten näkemyksiä. Hallinnon avoimuus ja läpinäkyvyys sekä viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden sidonnaisuuksien julkisuus luovat perustan kuntalaisten luottamukselle kunnallista päätöksentekoa kohtaan. Virkojen täyttämisessä pätevyyden tulee olla ratkaiseva kriteeri.

Haluamme edistää kuntalaisten suoria vaikutusmahdollisuuksia ja tiedonsaantia päätöksenteossa. Kuntalaisilla on oltava mahdollisuus antaa palautetta, esittää kysymyksiä sekä kohdata viranhaltijoita ja päättäjiä esim. kyselytunneilla ja asukasilloissa´.